Ben Roimola

Ensikosketuksen sf-fandomiin sain joskus 1980-luvun alkuvuosina tilatessani Aikakone-lehden (ja sen jälkeen Portin ja Spinin ja Tähtivaeltajan ja ...). Muuttaessani Turkuun opiskelemaan syksyllä 1986 jouduin/pääsin saman tien Turun sf-seuran hallitukseen jossa toimin sihteerinä ja myöhemmin Spin-lehden päätoimittajana ja vielä myöhemmin taas sihteerinä vuoden 1994 loppuun. Turun sf-seuran lisäksi olen aikanaan istunut Suomen tieteiskirjoittajien hallituksessa.

Kaiken maailman scifi- ja fantsutapahtumia olen ollut järjestämässä Kirjamessujen (siis niiden alkuperäisten, eli Turun kirjamessujen) sf-osastosta (joka silloin alkuvuosina todella oli kaikkien maamme sf-yhteisöjen yhteinen esittelypiste), Fantasiapitojen (myös niiden ihka ensimmäisten) kautta Turun Finnconeihin (viimeisimmässä Turun Finnconissa olin ulkomaanagenttien yhdyshenkilö ja vastasin myös ruotsinkielisestä tiedotuksesta). Ja onhan matkan varrelle tietenkin mahtunut lukuisia muita pienempiä tapahtumia.

Pohjoismainen fandomyhteistyö on aina ollut meikäläiselle läheistä toimintaa. Turun sf-seura järjesti aikanaan Harri Haarikon ja Tom Ölanderin koordinoimana fandom-matkan Tukholmaan tapaamaan sikäläisiä sf-faneja. Itsekin olin jo tuolloin TSFS:n hallituksessa ja siis osaltani mukana matkaa järjestämässä. Tuota ensimmäistä matkaa seurasi parikin samanlaista, mutta osanottajajoukoltaan pienempää, matkaa ja viimeisen viiden vuoden aikana olen yrittänyt innostaa täkäläisiä faneja matkaamaan Ruotsin pääconiin, eli Sweconiin jonka agenttina olen toiminut jo useammankin kerran. Agentijutuista selkeästi suuritöisin oli viimevuoden sf-maailmanconin suomen edustajan pesti jota vedin vuodesta 2000 aina itse maailmanconin jälkeisiin paperihommiin asti syksylle 2005.

Pohjoismainen fandomyhteistyö johti vihdoin vuonna 2001 Nordic Fan Fundin, eli NoFFin perustamiseen. Tämän suht vapaamuotoisen yhteispohjoismaisen fanirahastohommelin ideana on lähettää joka vuosi joku paikallinen fani tutustumaan coniin vapaavalintaisessa pohjoismaassa.

Lisää pohjoismaista fandomyhteistyötä tuli vuonna 2004 kun neljän hengen yhteispohjoismainen conitea järjesti ensimmäisen Snorfconin. Kyseessä oli pieni lähinnä conjärjestäjille ja muille aktiivifaneille tarkoitettu tapaaminen jonka pääideana oli toisiimme tutustuminen ja yhteistyömahdollisuuksista keskustelu. Eräänlainen pohjoismaiden fandomien välinen sf-yhteistyökokous siis. Ensimmäinen Snorfcon järjestettiin Köpenhaminassa ja tilaisuus katsottiin sen verran onnistuneeksi, että se sai jatkoa seuraavana vuonna Uppsalassa Snorfcon 2005:n myötä. Snorfconia suunnitellaan nyt Suomeen vuodeksi 2007.

Kaiken tämän lisäksi tulee tietenkin se rakkain fandomharrastukseni ja suurin kivirekeni, eli maailmankaikkauden ainoa suomenruotsalainen scifi- ja fantasialehti Enhörningen.

Enhörningenin "olemassaolon tarkoituksen" voidaan sanoa olevan jakautunut kolmeen päätehtävään:

  1. Toimia yhteyskanavana ja foorumina suomenruotsalaisille scifi- ja fantsuharrastajille (eli olla suomenruotsalaisille alan harrastajille sitä mitä Portti, Tähtivaeltaja, Spin, Legolas, Kosmoskynä, Finnzine, Babeknabel, Risingshadow jne, jne ovat suomenkielisille harrastajille).
  2. Toimia spefin (scifi & fantsu) "näyteikkunana" suomenruotsalaisen "mundaneväestön" suuntaan (eli osoittaa mitä kaikkea scifi & fantsu voi olla ja todistaa että kyse on muustakin kuin "nörttiteinipoikien kioskikirjallisuudesta").
  3. Toimia suomalaisen scifin näyteikkunana muiden pohjoismaiden (varsinkin Ruotsin) suuntaan (Enhörningen julkaisee suomalaisia sf-novelleja ruotsiksi käännettyinä ja kertoo muutenkin maamme "sf-skenestä").

Ensimmäisen Enhörningenin paperinumeron tein toukokuussa 1986. Pienoista (lähes kymmenen vuoden pituista, 1990-1999) ruususen unta lukuunottamatta lehti on ilmestynyt säännöllisen epäsäännöllisesti ja viimeisin numero, Enhörningen nr 11, tupsahti tähän todellisuuteen joulukuun lopulla 2005.

Vuodesta 1998 Enhörningen on ilmestynyt myös verkossa jossa uutisia ja arvosteluja on julkaistu aika paljon reippaampaan tahtiin kuin paperilehteä. Jo alun alkaen nettilehti ja paperilehti olivat eri linjoilla: paperilla novelleja, artikkeleita ja muuta ajan hammasta paremmin kestävää, netissä lyhyitä uutisjuttuja, arvosteluja ja muuta ajankohtaismatskua. Vähitellen netti on lähestynyt paperia, niin että nettiversiosta nykyään löytyy myös lyhyitä novelleja ja varsinkin raapaleita, mutta eivät nämä kaksi vieläkään mitään klooneja ole, siitä pitää huolen esimerkiksi Enhörningenin keskustelufoorumi joka olisi aika mahdoton toteuttaa paperilehdessä.

Linkkejä: